29.8.2014

Tuote joka vaatii treeniä

Ei, ei itse tuote vaadi treenaamista vaan minä tarvitsen treenausta sen käytön kanssa.

Ja mikäpä muukaan olisi kyseessä kuin SheaMoisturen sokerointivaha, josta mainitsin jo hieman aiemmin.


Honey & Black Seed Sugar Waxin hyviä puolia on se, että se on heti käyttövalmis. Sopii siis loistavasti minunlaiselle poropeukalolle, joka onnistuu aiheuttamaan itselleen aina palovammoja lämmitettävien vahojen kanssa.
Purnukan lisäksi tulee kymmenisen kappaletta jäätelötikkuja, joilla vahaa voi noukata purkista ja levittää iholle ja kymmenisen kappaletta liuskoja. Liuskat voi pestä käytön jälkeen, jolloin ne ovat kuivuttuaan taas käyttövalmiita.


Mua niin harmittaa se, että olen lukenut kehuja tästä, mutten itse saa sitä vain millään toimimaan! Muiden avosteluissa oli myös vinkkinä tuotteen lämmitys siitä huolimatta, ettei sitä välttämättä tarvita, mutta ei se itselläni oikein auttanut asiaa.

Olen kokeillut tuotetta käsivarsille, joihin vahan saa levitettyä ohkaisesti ja liuskakin tarttuu napakasti kiinni. Kiskaistessa irti tuntuu kyllä pientä kivutonta nipistelyä, että kyllä sitä jotain karvoja on irronnut - siltä se ei kuitenkaan ole näyttänyt.
Säärissä oli sama juttu.


Kainaloihin taas tuote ei millään meinannut toimia. En tiedä kuinka pitkät kainalokarvat pitäisi oikein kasvattaa, että vaha toimisi niihin. Minulle se ei oikein tule kyseeseen, sillä käyn ainakin 3 kertaa viikossa treeneissä, enkä halua että siellä muut joutuvat katselemaan kainalokarvojani.
Vaha ei siis oikein tartu kainaloon ja kun se joutuu kosketuksiin jännähien kanssa, niin eihän siitä oikein tahdo tulla mitään.
Ehkä pitäisi kokeilla vielä talkin kanssa?



Plussaa siitä että tuote on eläinkokeetonta, eikä karvoja ole lähdetty pikku rottien ja pupusten nahoista irti. Mutta muuten olen hieman pettynyt, niin itseeni kuin tuotteeseenkin. Joko vika on minun karvanpoistotaidoissa, tai sitten tämä ei vain sovi minun karvoille.

Pidän kyllä muutenkin enemmän ilman liuskoja käytettävistä vahoista, kuten vaikkapa Easy Sweetistä. Ehkä pitäisi vain sinnikkäästi yrittää käyttää tämä purnukka loppuun ja informoida sitten, kuinka tämän kanssa sitten lopulta kävi.

27.8.2014

Sugar Cane & Rose Quartz

Sokeri/hiekkalakat ovat jo vanha juttu, mutta täytyy sanoa että pidän niistä enemmän kuin vaikkapa glitterlakoista. Sokerilakkaukset pysyvät paremmin kynsillä, kestäen jopa pahimmankin mukiloinnin joita kynnet joutuvat mm. töissä kestämään, plus ne ovat aavistuksen helpompia poistaa.

Tässä kerran lakkasin pitkästä aikaa kynteni kynsilakkakokoelmani sokerilakoilla.


Näitä sävyjä ei taida enää olla saatavilla, mikä tekee niiden käytöstä vähän uniikimpaa nykyään.
Vaalea Sugar Cane oli ihka ensimmäinen sokerilakkahankintani ja se taisikin kuulua ensimmäiseen Kicksin sokerilakka-kokoelmaan.
Ehkä jopa lievän överisti blingaava Rose Quartz taas oli ihan pakko saada kun sen näin, sitä en muista monenteenko kokoelmaan tämä kuului.


Sugar Cane oli ns. helppo sävy aloittaa sokerilakkojen testaaminen, sillä rosoinen pinta ei ollut siinä niin voimakas ja näkyvä kuin joissain toisissa sävyissä. Sääli vain että lakan kaunis hohde myös katosi hieman lakkauksessa, mutta onhan sävy ihanan hempeä. Ja ei kai lakka nyt kovin huono valintaole ollut, jos kehuja olen saanut "ihanan näköisestä kynsilakasta", näin yhden kaverin sanoja lainaten.

Ja kyllä, olen sotkuinen lakkaaja, joten lakat ovat aina yli kynsien.


Rose Quartz taas suorastaan huusi minua silloin kun näin sen, mutta en millään vain viitsinyt hankkia sitä. Lopulta poikakaverin painostuksesta se oli pakko ostaa, enkä kyllä ole katunut. Kyllähän tällainen harakkaluonteinen neiti kokee vetoa kaikkeen blingblingiin ja onhan se säyltäänkin aika ihana.
Onneksi nämä Kicksin kynsilakat ovat reippaan kokoisia, niin lakka ei pääse ihan heti loppumaan.

Vetoaako teihin enemmän herkkä ja vaalea, vai oikein glitterisen blingaava kynsilakkasävy?

22.8.2014

Himalaya Herbals

Kesän aikana viimein ilmestyi myös Jyväskylän Prismaan tuote, jota itse olin jo hyvän aikaa odottanut ja kytännyt, että milloin se oikein saapuu. Olin nimittäin näin mainoksen uhrina lukenut jostain naisten aikakauslehdestä, kuinka tuote hehkutettiin olevan oikein lentoemäntien suosikki.

Tämä lentoemäntien suosikki (kuulemma) on Himalaya Herbalsin Nourishing Skin Cream.


Tämä voide sopii hyvin monien kukkarolle, sillä 50ml rasvapurkki ei maksanut kuin vain 2,60€!
Voide on pääsääntöisesti käsille ja vartalolle, mutta itse olen käyttänyt tuotetta vain kasvoille ja dekolteelle. En edes tiedä miksen ole testaillut rasvaa kroppaan...

Voide lupaa kosteuttaa ja kirkastaa ihoa; ainesosista löytyvä aloe vera kosteuttaa ja ravitsee ihoa, kun taas talvikirsikka suojaa ihoa pakkaselta ja saasteilta - kuulostaako hyvältä näin Suomen talveen?

Inc-lista on purkin pohjassa tarran alla, jota ei ehkä ihan kaupassa kehtaa lähteä repimään ja samalla pelätä, kuinka nyt sieltä valvontakameroista katsellaan yhden purkin vandalisointia eikä edes osteta sitä. Siispä laitetaan tänne vielä kuva tuosta luettelosta, jota voitte rauhassa katsella täällä ja tehdä vaikka omia incihakuja samalla:

Listan alkupäässä näyttäisi olevan mineraaliöljyä, joka aiheuttaa ainakin itsellä ristiriitaisia tuntemuksia. En oikein osaa sanoa onko mineraaliöljy kovinkaan hyvä juttu ja varmaan moni muukin on saanut kuulla pelottelua ainesosaan liittyen - niinhän sitä monissa muissa tuotteissakin hehkutetaan kuinka tuote ei sisällä mineraaliöljyä.
Mineraaliöljy ei ehkä myös ole se ihanteellisin ainesosa niille, joilla ihohuokoset ovat laajentuneet, sillä monet väittävät juuri mineraaliöljyn tukkivan ihohuokoset.

Mineraaliöljystä voi lukea itseasiassa lisää Uusi Musta-blogin artikkelista, jos yhtään mietityttää onko kyseinen ainesosa "hyvä" vai "paha".

Mutta millainen se voide on?
No itse olen tykännyt käyttää tätä, sillä se kosteuttaa ja virkistää mukavasti. Kasvoista ei tule ihan mattapintaista, mutta ei nyt liian kiiltävääkään. Kesällä voide oli ehkä liian tuhtia, mutta uskoisin että talvella se olisi loistava. Hinta-laatu-suhde on siis kohdillaan tämän voiteen kanssa ja tuntuu olevan myös ihan riittoisaa.

Uskotteko että halvalla voi saada myös hyvää, vai maksatteko hieman enemmän?

20.8.2014

iHerb tilausta!

Pitkästä aikaa tuli hankittua iHerbistäkin jotain!


Olen tottunut poistamaan epämiellyttävät karvat sokerointivahalla ja tällä kertaa ajattelin antaa mahdollisuuden SheaMoisturelle. Olen useat kerrat yrittänyt tehdä sokerivahaa myös itse, mutta satojen palovammojen, epämääräisten klönttien ja haljenneiden lasikippojen jälkeen luovutin ja päädyin ostamaan taas valmistuotteen.
 Vielä olen hieman joutunut treenaamaan tämän kanssa, mutta kun se sujuu, niin aion kertoa kyllä tästä tuotteesta lisää. Vaha on myös puputuote, eli edustaa eläinkokeetonta kosmetiikkaa.


Myös mäyräperheeni kasvoi jälleen!
Tiikeribalsami pääsi loppumaan ja ajattelin antaa sitten mäyräbalsamille mahdollisuuden, joten tilasin sitten kokonaisen purkin Sore muscle rubia, joka tuoksuu ihanasti cayenne pippurille ja inkiväärille. Itselle tulee tuoksusta ihan inkivääriolut mieleen.
Nuo kaksi muuta olen tilannut joskus kauan aikaa sitten, mutta laitoinpa samaan kuvaan jotta huomaatte kuinka paljon isompi täysikokoinen tuote on pikkuiseen verrattuna. Isompi tuote tulee myös pikkaisen halvemmaksi, jos kilohintoja vertaillaan.


En silti osaa sanoa onko SMR:sta ollut oikein mitään apua. Ensinnäkin, tiikeribalsami sekä polttaa että viilentää aika voimakkaasti ja se tuntuu myös auttavan jonkin verran. Tämä taas ei tunnu oikein miltään, tai ei ainakaan niin voimakkaasti. Itse en tunne kuin pientä lämpöä, kun taas poikakaveri väitti että tämä tuntui ihan samalta kuin tiikeribalsami.

Jaa-a, liekö sitten toinen meistä herkkänahkaisempi tai sitten se riippuu kuinka kipeytyneet lihakset ovat? Vai olenko liikaa tottunut tiikeribalsamin voimakkaaseen kuumotukseen, jonka vuoksi kuvittelen ettei tämä tehoa ilman samanlaista poltetta?


Tietysti piti myös napata tilauksen mukaan Sierra Beesin Bumpy Road Salve, kun maksoi vain 1$(!) - minä kun satun olemaan sellainen koheltaja, jolla on aina jonkinlaista naarmu tai mustelmaa kehossa. Kuten nytkin on aikamoinen mustelma polvessa. Ja kyynärpäässä "pikkuinen" haava.
 Ihmeisiin tuote ei pysty, mutta kyllä se jotain tuntuu auttavan. Ainakin rauhoittaa punoitusta ja kutinaa, jos ei muuta.

Tällaista pientä tuli sitten napattua, joista kaikki ovat kuitenkin tarpeellisia!

Muistakaahan myös että koodilla VLS245 ensikertalaiset saavat vähintään 5$ alennusta tilauksestaan, jolla säästää jo ainakin postikulujen verran (plus saatte sen jälkeen oman alekoodin jota jakaa kavereille). Ja kannattaa mennä myös suoraan osoitteeseen eu.iherb.com, niin hinnat ovat heti euroina. =^.^=

16.8.2014

Kaepora Gaebora

Pitkästä aikaa kuvaa silmämeikistä!

Kesällä sitä ei juuri luomivärejä tullut läträttyä - vaikka en niitä hirveästi muutenkaan käytä... -, mutta pikkuhiljaa nekin pääsevät lookiin aina mukaan. Syksyllä ei onneksi tarvitse hikoilla silmäluomet märkinä ja pelätä sitä, millaisena pandasilmänä sitä seuraavan kerran katsoo itseään peilistä.


Miksi aina muuten pitää näyttää joltain muumilta, kun ottaa kuvia silmistä?

Käytetty:
  • Lumene eyeshadow primer
  • Urban Decay Naked Basics-paletin sävyt Venus ja Foxy
  • Shiro Cosmetics The Legends-kokoelman Kaepora Gaebora
  • Rimmel Glam'eyes eyeliner, sävy Black Glamour
  • Isadora Mascara Volume 2.0

Kaeopora Gaebora on kyllä aivan ihana harmahtavan ruskea, joka kyllä pitäisi varmaan joskus hankkia itselle! Paha vain että Shiro Cosmeticsin postikulut ovat tyyriit (7,50$) Suomeen, kuten yleensä kun lähdetään jenkeistä asti tilaamaan.

13.8.2014

Nörttiluomivärejä!

Shiro Cosmeticsin tilauksen mukana sain kaksi pikkuista luomivärinäytettä, jotka molemmat ovat kyllä aikas ihania ja mikä tärkeintä: pigmenttisiä.

Kaepora Gaebora & Little Brother

Little Brother kuuluu The Fullmetal-kokoelmaan, joka perustuu Fullmetal Alchemistiin. Olinkin siis into piukeana kun tajusin, että tämä Little Brother sävy kuvaa Alphonsea, Edin haarniskaista pikkuveljeä. Itsehän nuorempana seurasin koukuttuneena Fullmetal Alchemist animea ja palmupäinen Envy oli ehdoton suosikkini sarjan hahmoista! Kun sarjaa alettiin jopa esittää ihan Suomenkin telkkarissa subilla, niin tietysti ne jaksot oli pakko saada tallennukseen, vaikka ne olikin jo nähty.
Kuulemma FMA Brotherhood on alkuperäistä animesarjaa parempi, sillä se tottelee enemmän mangan juonta. Itse en ole tuosta nähnyt ainoatakaan jaksoa, ainoastaan vain sen ensimmäisen animeversion jaksot.

Kaepora Gaebora kuuluu The Legends-kokoelmaan, joka on saanut inspiraationsa The Legend of Zeldasta. Tähän ei oma nörttiyteni riitä, sillä en tiedä pelistä sitten hönkäsen pöläystäkään. Kaepora Gaeobora on kuitenkin joku pöllöhahmo kyseisistä peleistä, joka ymmärtääkseni saa päänsä käännettyä ylösalaisin niin, että näyttäisi siltä kuin toiset kasvot katsoisivat alaspäin. Tai jotain...

Little Brother

Little Brother on yhtä metallinhohtoinen harmaa/hopea mitä haarniskan voisi kuvitellakin olevan. Hyvin rikas pigmenteiltään ja jos yhtään tuntisin vetoa hopeisiin/harmaisiin luomiväreihin, niin olisin tähän hyvinkin tyytyväinen. Näin aluksi kuitenkin riittää pikku näytepussukka.

Kaepora Gaeobora

Kaeopora Gaebora on vaalea ja rusehtavanharmaa ja näistä kahdesta enemmän minun mieleeni. Jos yhtään olisi pulaa ruskeista luomiväreistä, niin voisin kuvitella hankkivani tämän täysikokoisena itselleni. Olen käyttänyt tätä myös niinä kesäpäivinä, jotka eivät ole olleet erityisen kuumia, sillä se on kauniin sävyinen jo ihan yksinäänkin.

Fiilistelläänpä tähän loppuun vielä vähän FMAn yhtä tunnaria, joka taisi olla oma lempparini niistä monista tunnareista joita sarjassa oli.

9.8.2014

Kiinnostavatko vain kuvat eikä niinkään teksti?

Tai tietää mitä muuta tulee päivisin puuhattua kuin rasvapurkkien läträilyä ja huulten punaamista?

Nyt siihen löytyy ratkaisu!

8.8.2014

Musta kissa & Tulidemoni

Minulla on yksi salainen heikkous: Studio Ghiblin elokuvat. Rrrrakastan Hayao Miyazakin elokuvia, jotka eivät ole niin musta-valkoisia ja saavat aina pohtimaan asioita pintaa syvemmältä.

Joten kun näin Shiro Cosmeticsin sävyttävät huulirasvat jotka perustuvat näihin Miyazakin elokuviin, niin pakkohan edes pari niistä oli saada itselle. Miyazaki tinted balms-kokoelmaan kuuluu 5 eri sävyä, joista itse tilasin vain kaksi (vaikka olisin halunnut ne kaikki!).


Vasemmalla koristaa Kikin lähettipalvelusta tuttu musta kissa Jiji, joka on kyllä oma lempparini kyseisestä elokuvasta. Sävyn nimeksi on annettu A Girl and a Cat.
Oikean puoleista hylsyä koristaa Liikkuvasta linnasta tuttu tulidemoni Calficer, joka on kyllä veikeä hahmo, mutta totta puhuen oma ykkössuosikkini tästä elokuvsta on kylläkin itse Hauru. Tämän sävyn nimeksi on annettu Who Swallowed a Star. Kuva ei totta puhuen minusta ole ihan imartelevin, mutta ainakin erilainen!

Joku tarkkanäköinen saattoikin huomata, että nämä ovat mustassa tuubissa, eivätkä hopeisissa kuten sivustolla on kuvattu. Hassua!
Molemmissa rasvoissa on myös makean vaniljainen, ihan miellyttävä tuoksu.


A Girl and A Cat on tuubissa jopa pelottavan tumman violetti, mutta huulilla se on huomattavasti vaaleamman sävyinen. Itseltäni ei juuri malvan tai violetin sävyisiä huulimeikkejä löydy, joten ajattelin kokeilla sitten tällä, kuinka hyvin sävy sopisi minulle. Olen kokenut jonkinlaista hinkua tummempiin huuliin viime aikoina, jotka voisivat näyttää ihanan dramaattisilta syksyllä.
Plus tietysti Jijin kuva oli niin söötti, ettei tällainen crazy catlady voinut olla valitsematta sitä.

Sävyn levityksessä pitää olla hieman tarkka, sillä se ei tahdo levittyä ihan niin tasaisesti. Pigmenteiltään se on myös heikompi, mutta kerrostamalla sävyä saa enemmän irti ja tummentaa huulia sen verta kuin itsestä tuntuu. Pidän myös sävystä, mutta näin ruskettunutta ihoa vasten se näyttää enemmän vain kummalliselta. Jään siis innolla odottamaa syksyä, jolloin sävy varmasti saa enemmän oikeutta ihon kalvetessa!


Who Swallowed A Star
on huomattavasti kirkkaampi sävy, jota kuvaillaan sivustolla korallin oranssiksi, mutta onkin todellisuudessa pinkimpi mitä voisi luulla. Kuvauksen perusteella sävy kuulosti niin hyvältä, että pakkohan se oli valita testattavaksi.

Ja ihanahan sävy on, ei sitä voi kieltää. Auringonvalossa pinkkiin vivahtava sävy tulee hyvin esille, saaden huulet näyttämään ihanan herkullisilta. Rasvassa on myös todella hyvin pigmenttiä, sillä jo yhdellä sipaisulla sävyä tulee runsaasti.
Sävy myös pysyy hyvin huulilla pari tuntia jos ei juo taikka syö.

Tilauksen mukana sain myös pari Starburst makeista, jotka olen jo syönyt ja pari luomivärinäytettä, jotka esittelen myöhemmin, jottei tämä postaus venähdä vain liian pitkäksi.


Kumpi sävyistä teihin kolahtaa?

6.8.2014

Kesä- & Heinäkuu

Taas on aika katsoa pikku tilastoa siitä, mitä tuotteita on kulunut loppuun kesän aikana.

Kesäkuu

Bioharmonyn Teepuuöljy on aivan loistavaa epätoivotuille finneille. Tippa kipeälle finnille, niin ei kauaa kun siitä pääsee jo eroon. Ei ihme että teepuuöljyä hehkutetaan ja ylistetään niinkin paljon, että jotkut naiset ovat käyttäneet sitä jopa hiivatulehduksen hoitoon. Itse en kuitenkaan kyseistä kikkaa suosittele, sillä kyseessä on todella tymäkkää tavaraa ja onhan niitä haittavaikutuksiakin löydetty.
Mutta finneille aivan loistavaa tavaraa, jota on hankittava kyllä lisää. Omani olen tilannus joskus kauan sitten xoco.fi-verkkokaupasta.

Heinäkuu


I love... Mango & Papaya kuoriva suihkugeeli. Olin hyvin tyytyväinen tähän. Tuote saatu blogin kautta ja lisää siitä voit lukea täältä.

Batiste Oriental kuivashampoo. En yhtään ihmettele miksi Batistea hehkutetaan ja tulen jatkossakin varmasti hankkimaan Batisten kuivashampoita. Lisää tuotteesta voit lukea täältä.

Konjac Bamboo Charcoal Spongen teho loppui viimein noin 3 kk käytön jälkeen ja pakko sanoa, että olen ihan hurahtanut näihin sieniin. Ne todellakin ovat supistaneet ihohuokoseni ja tehneet ihosta hyväkuntoisemman sen lisäksi, että ne ovat niin helppokäyttöisiä. Valitettavasti vain myös poikaystäväni tykästyi sieneen niin, että jouduin jossain vaiheessa piilottamaan sienen tältä (ja luultavasti joudun myös ostamaan hänelle ikioman sienen, jota käyttää rauhassa ilman minun nalkutustani). Lisää sienestä voit lukea täältä. Tuote on saatu blogin kautta, mutta mielipiteet ovat ihan omiani.

2.8.2014

Caprice

Taisin mainita joskus aiemmin, että menetin neitsyyteni yhdelle selektiivisen kosmetiikan merkille - eikös vain? Mutten vain tainnut kertoa tarkemmin, että mille?

No, nyt olisi viimein aika paljastaa se.



Kuten kuvasta huomaa, niin tämä tyttö joutui vihdoin ja viimein Diorin vietäväksi.
En ole kokenut koskaan suurta hinkua Diorin viisikkoja kohtaan, mutta huulituotteet sen sijaan ovat herättäneet aina huomioni. Ja kesän alennusmyyntien aikaan en vain voinut jättää tuota pirteän oranssia Capricea jonkun toisen napattavaksi, sillä kiilto oli tosiaan puoleen hintaan.


Pakko kyllä myöntää, että olin aluksi hieman pettynyt kiiltoon. Ensimmäinen pettymys oli sivellin: se ei ollut vaahtoaplikaattori, johon itse olen tykästynyt, vaan sivellin.
Toinen pettymys oli lopputulos: sävy näyttää hylsyssään niin ihanan pirteältä, joten ajattelin sen olevan huulilla myös sitä. Tuotteesta itsestään ei löytynyt ennen ostovaihetta testeriä, joten vasta kotona huomasin miltä se huulilla näytti.

Ja samaa pirteää sävyä ei juuri huulilta enää löytynyt samalla tavoin, mitä aluksi kuvittelin.


Caprice antaa todellakin kiiltoa huulille olematta ällöttävän tahmea - hieman tahmea kyllä, mutta ei sillä tavoin kuin mitä sen luulisi olevan.

Sävyä tulee huulille jonkin verran. Aluksi olin hieman pettynyt, sillä toivon enemmän oranssista lopputulosta. Myöhemmin olen kuitenkin ajatellun sen olevan ehkä ihan hyväkin asia, ettei sävy ole ihan niin voimakas. Näin se sopii oranssien huulipunieni päälle tuomaan kiiltoa ja kesällä huolettoman rennossa lookissa on ollut mukava saada vain kiiltoa huulille, eikä niinkään pigmenttiä.

Ja kiilto myös pysyy hyvin huulilla, eikä haise saati sitten tuoksu millekään.

Pakko myös tehdä pieni paljastus, ettei tämä jäänyt ainoaksi Diorin tuotteeksi. Nappasin tässä eräänä päivänä myös yhden Diorin tuotteen lisään kokoelmaani. Siitä taas kerran joskus toiste, mutta tämä Caprice kuitenkin on nimenomaan se, joka vei neitsyyteni.