2.8.2014

Caprice

Taisin mainita joskus aiemmin, että menetin neitsyyteni yhdelle selektiivisen kosmetiikan merkille - eikös vain? Mutten vain tainnut kertoa tarkemmin, että mille?

No, nyt olisi viimein aika paljastaa se.



Kuten kuvasta huomaa, niin tämä tyttö joutui vihdoin ja viimein Diorin vietäväksi.
En ole kokenut koskaan suurta hinkua Diorin viisikkoja kohtaan, mutta huulituotteet sen sijaan ovat herättäneet aina huomioni. Ja kesän alennusmyyntien aikaan en vain voinut jättää tuota pirteän oranssia Capricea jonkun toisen napattavaksi, sillä kiilto oli tosiaan puoleen hintaan.


Pakko kyllä myöntää, että olin aluksi hieman pettynyt kiiltoon. Ensimmäinen pettymys oli sivellin: se ei ollut vaahtoaplikaattori, johon itse olen tykästynyt, vaan sivellin.
Toinen pettymys oli lopputulos: sävy näyttää hylsyssään niin ihanan pirteältä, joten ajattelin sen olevan huulilla myös sitä. Tuotteesta itsestään ei löytynyt ennen ostovaihetta testeriä, joten vasta kotona huomasin miltä se huulilla näytti.

Ja samaa pirteää sävyä ei juuri huulilta enää löytynyt samalla tavoin, mitä aluksi kuvittelin.


Caprice antaa todellakin kiiltoa huulille olematta ällöttävän tahmea - hieman tahmea kyllä, mutta ei sillä tavoin kuin mitä sen luulisi olevan.

Sävyä tulee huulille jonkin verran. Aluksi olin hieman pettynyt, sillä toivon enemmän oranssista lopputulosta. Myöhemmin olen kuitenkin ajatellun sen olevan ehkä ihan hyväkin asia, ettei sävy ole ihan niin voimakas. Näin se sopii oranssien huulipunieni päälle tuomaan kiiltoa ja kesällä huolettoman rennossa lookissa on ollut mukava saada vain kiiltoa huulille, eikä niinkään pigmenttiä.

Ja kiilto myös pysyy hyvin huulilla, eikä haise saati sitten tuoksu millekään.

Pakko myös tehdä pieni paljastus, ettei tämä jäänyt ainoaksi Diorin tuotteeksi. Nappasin tässä eräänä päivänä myös yhden Diorin tuotteen lisään kokoelmaani. Siitä taas kerran joskus toiste, mutta tämä Caprice kuitenkin on nimenomaan se, joka vei neitsyyteni.

Lähetä kommentti