3.12.2014

Taistelussa Capitalia vastaan

No hei vain kaikille tontuille ja muille pukin pikku apureille!

Itselläni on lamppu syttynyt aika hitaasti, kun en tajunnut ensimmäisenä päivänä että sehän on jo joulukuu. Taidan vieläkin vähän elellä marraskuussa, vaikka olenkin lueskellut muiden joulukalenteri-postauksia ja availlut virtuaalisia joulukalenteriluukkuja.

Myös kirjan ääreen on ollut mukava käpertyä. Night Filmin suhteen olen edistynyt ihan mukavasti, mutta välillä se vain hieman tympäisee. Joskus kirjassa tuntuu tapahtuvan jotain, mutta sitten se lässähtää kuin pahainenkin pannukakku, joten päätin vaihtaa hieman kevyempään lukemiseen. Otinkin projektikseni lukea viimeisen osan Nälkäpeli-trilogiasta, nimeltään Matkijanärhi.


En sanoisi olevani sillä tavoin huumaantunut Nälkäpelin maailmasta, että oikein fanittaisin sitä tai olisin kokenut lukevani kaikki kirjat putkeen. Edellisen osan luin joskus puoli vuotta(?) sitten, joka taitaa jo hieman kertoa siitä etten ole kovin kiirettä pitänyt näiden kanssa. Silti Nälkäpelit ovat ihan kivaa hömpänpömppää, jossa kuitenkin edes tapahtuu jotain jännääkin - ja pakko myöntää, kyllä ne silti hieman koukuttaakin. Pitäisin kirjoista varmasti enemmän, jos pitäisin itse päähenkilöstä - tai jos hän ei olisi koko ajan niin hämillään tunteistaan.
 Ja tietysi se ikuisuuskysymys, joka taitaakin tässä ratketa: Gale vai Peeta? Minä myönnän fanittavani enemmän leipuripoika Peetaa (sori vain Gale-fanitytöt!).

Josta tulikin mieleen, että meikkipussukassani lymyää edellisen Shiro Cosmeticsin tilauksen mukana tullut The Tributes-kokoelman Baker's Boy luomivärinäyte, jota en ole muistanut vielä kertaakaan kokeilla. Voisinkin tässä lähipäivinä kokeilla sitä in action tai ainakin edes swatch-kuvaa laittaa tänne jossain välissä.

Nälkäpeli-elokuvia en ole katsonut, sillä halusin lukea nämä kirjat ensin vaikka tiedostan sen riskin, että kirjojen lukeminen voi pilata itse elokuvaelämyksen. Sitä jää takertumaan liikaa pikkuseikkoihin, kun mieli ei pysty hyväksymään sitä ettei elokuvassa kaikki voi aina mennä alkuperäisen teoksen mukaan.

Tällaista siis tällä kertaa! Marraskuun loppuneet-postaus on ollut tässä työn alla, kun vain saisin jonkinlaiset kuvat otettua tyhjistä purnukoista. Kirjablogiksi blogini ei ole muuttumussa siis kokonaan, vaikka kirjat ovat taas vetäneet enemmän minua vietäväksi niiden omiin pieniin maailmoihin.

Osaisitko sinä suositella jotain seuraavaa koukuttavaa kirjaa, jonka voisin lukaista seuraavaksi?

Lähetä kommentti