26.2.2015

Sheer Daisy with a touch of Copper

Tajusin tässä eräänä päivänä etten ole pitkään aikaan laittanut minkäänlaista kuvaa kynsistäni.

No yksi aika painava syy on ollut oma laiskuuteni: kynteni ovat viime aikoina olleet enemmän rispaantuneen kuin huolitellun näköiset ja lakkaukset lähinnä pelkkiä hutaisuja. Toinen syy on se, että yleensä väsään kynnet myöhään illalla, jolloin luonnonvaloa ei juuri ole ja siihen se kuvaaminen sitten jääkin.
Kolmas taas on se sottaisuus: en hirveästi kehtaa näyttää kuvia sotkuisesti lakatuista kynsistä, kun lakka pursuaa yli kynsinauhojen.

Mutta menkööt tämän kerran!


Tällä hetkellä kynnet ovat persikkaiset nudet ja niihin on töpötelty hieman kupariakin sekaan. Olin nähnyt jossain kuvan nudekynsistä kultaisilla hipuilla ja glittereillä, mutta eihän minulta tarpeeksi kultaista sävyä löytynyt. Yksi kultainen glitterilakka kyllä on, mutta se ei ollut ihan sellainen jota näkemässäni kynsiväsäyksessä oli ollut. No eihän siinä auttanut muu kuin kokeilla kuparia kullan sijasta.

Olin hieman hölmö etten tajunnut tuohon ylempään kuvaan laittaa lakkojen sävyjä, joten käydäänpäs ne läpi tässä alemmassa kuvassa.



Kicksin Sheer Daisy nudelakka on ollut suosikkejani mitä nudeen tulee. Mitä vain lakkaa tarvitsi 3 kerrosta joihinkin kynsiin, esim. peukaloon peittävän lopputuloksen saamiseksi.

L'Orealin kuparinen Copper Cuff glitterlakka oli pakko hankkia silloin kun se ilmestyi hyllylle. Tietysti olen unohtanut sen käytön ajan kuluessa, joten oli oikeastaan ihan kivakin käyttää sitä pitkästä aikaa.

Kikon sparkle touch kynsilakkaa käytin yhden kerroksen päällyslakan virassa. Yhdellä kerroksella ei juuri kauniita hippuja tullut kynsiin, mutta ei se oikeastaan haitannut (ainakaan ihan kamalasti). Kikon lakalle ei ole keksitty sävynimeä, vaan se on numeroitu tylsästi sävyksi 270,

Mitä teidän kynsistä löytyy tällä hetkellä, vai löytyykö yhtään mitään?

24.2.2015

Hyvää elotonta naamaa!

Viime päivät ainakin täällä päin ovat olleet melko harmaita. Joko sataa vettä, räntää tai lunta ja voihan perhana kuinka autollakin on inhottava ajaa, kun edellä olevan peräpuskuri meinaa tulla tutuksi enemmän kuin pelkällä katselulla.

Tänään tajusin myös miten ankealta naamani näytti. Tai siis kasvojen iho. Vaikka finnejä ei pahemmin näy, niin tuntuu näppyjä alkaisi pian taas kukkimaan enemmän kuin pari harmitonta - juuri kun luulin päässeeni eroon jostain aknen tapaisesta, josta viimeiset pari vuotta olen kärsinyt. Hormonitoimintani on nyt muutenkin aikamoista häränpyllyä, kun minipillerit loppuivat ennen kuin sain reseptin uusittua.

Jotta saisin hieman piristystä - ja toivottavasti naamavärkkini saisi sitä myös -, ajattelin kokeilla jotain kasvonaamiota tänään. Tykkään hemmottelevista kasvonaamioista, mutta valitettavasti olen aika laiska käyttämään niitä. Yleensä olen käyttänyt puhdistavia savisia versioita, mutta inhoan sitä kuinka vesi alkaa valumaan käsivarsia pitkin kohti kyynärpäitä kasvojen huuhteluvaiheessa - hrrr!
Mutta korealaisista kasvonaamioista olen kyllä tykännyt.


Laatikoiden kätköistä löytyi neljä kasvonaamiota, jotka olen saanut vanhemmiltani heidän viimeisimmältä Thaimaan reissulta eli vuoden vaihteen jälkeen. Tietysti naamiot ovat hieman unohtuneet kaikkien purnukoiden alle, mutta yhtälailla olen halunnut myös säästää niitä spesiaalimpaa tilannetta varten.

Kaksi näistä naamioista on jonkinlaisia kulta-kollageeninaamioita ja toisessa on kullan lisäksi myös helmijauhettakin.
Kaksi muuta taas saattavat kuulostaa tylsiltä kullan jälkeen: toinen on anti-aging naamio, jossa on oliiviuuteta ja merileväseerumia. Ja viimeinen on täysi mysteeri, sillä siinä ei ole englanninkielisiä tekstejä, vaan ohjeet ovat sekä koreaksi että thaimaaksi. No naamion pakkaus tytöllä ja perhosilla on ihan kivan näköinen, jonka vuoksi äiti on varmaan valinnutkin sen (en usko että isäni on ollut valitsemassa kasvonaamioita...).

Se miksi tykkään korealaisista kasvonaamioista, on ollut niiden helppokäyttöisyys! Kangasnaamio laitetaan vain nassulle, annetaan olla tietyn aikaa ja otetaan pois - vain ylimääräiset mömmöt pyyhitään pois. Ei vesipisaroita norumassa kyynärpäitä kohti!
Etanalimanaamiota olen käyttänyt joskus aiemmin ja kertoillut siitä hieman täällä.

Mitä näistä naamioista pitäisi kokeilla ensimmäisenä? Kultaista, oliivia/merilevää vai tuota mysteerinaamiota?

22.2.2015

Hunajamania

Hunajaa, hunajaa, hunajaa!

En muista kuinka tarkasti olen teille aiemmin kertonut siitä, millainen hunajafriikki olen - käytänhän hunajaa ruoanlaiton ja teekupposen lisäksi myös ihonhoidossa. Hunajan vuoksi innostuin myös aikoinaan Burt's Beesin tuotteista. Ja ovathan ne pikkuiset piirretyt mehiläisen kuvat tuotteissa jotenkin niin sööttejä.

Tällä kertaa hunaja koitui ostolakkoni kohtaloksi.


The Body Shopin Honeymania Body Butter eli hunaja vartalovoi vietteli minut hunajan tuoksullaan. Edes alennetut selektiivisen kosmetiikan tuotteet, kuten vaikkapa Dior ja Chanel eivät langettaneet minua kiusaukseen - ehkä sinänsä hyvä että ne alennetut meikit ovat yleensä niitä sävyjä, jotka kelpaavat harvoille.
Mutta sitten kun eteeni osui jotain hunajaista, niin silloinhan se itsehillintäni petti.

Mutta oli tähän pieneen heräteostokseeni ja lankeamukseeni eräs toinenkin syy, kuin vain hunajan tuoksu.


Purkki on 400ml kokoinen järkäle ja maksoi vain 0,50€ enemmän kuin normaali 200ml purnukka! Toki nämä jotkut normaalin kokoiset purkit olivat tarjouksessa 13,50€ hintaan, mutta tämä isompi koko tuli edullisemmaksi.
Tavallinen 200m purkki maksaa siis normaalisti 19,50€, kun tämä tuplasti isompi maksoi 20€.

Vartalovoi tuoksuu kevyesti hunajalle ja se tekee ihosta sileän tuntuisen. Se ei jätä tahmeaa tunnetta, vaan imeytyy hyvin. Etenkin nyt kun kelit vaihtelevat aina loskakeleistä pakkaslukemiin, iho tuntuu tarvitsevan enemmän kosteutusta, johon tällainen tuhdismpi rasva on sopiva. Tämä tuote sopii niin normaalille kuin kuivalle iholle.

TBS:n sivuilla kerrotaan hunajan olevan peräisin reilun yhteisökaupan kautta Bezamarista, Etiopiasta. Kaupankäynnin avulla on tuotu paikallisille mehiläishoitajille oikeudenmukaiset tulot ja taloudellinen vakaus.

Myyjä tuntui myös huomaavan hunajaintoni, sillä hän tuli kaivamaan esille myös hunajaiset suihkugeelit (nekin olivat jättikokoisia!), mutta onnistuin sentään edes siinä hillitsemään itseni.

Miksen tajunnut antaa blogini nimeksi aikoinaan Hunajamania?

Siinäkin on pikku mehiläisen kuva! =^.^=

Onko teillä jokin tietty asia, joka saa itsehillintänne pettämään ja täten kukkaronne köyhtymään?

17.2.2015

Arvaa mikä on alumiiniton, parabeeniton, hajustamaton ja alkoholiton?

"Ootko katsonut onko dödössäs alumiinia? Yhen dokumentin mukaan rintasyövät on nykyään keskittyny kainalon läheisyyteen noiden alumiinisuoloja sisältävien dödöjen takia."
Tuollaisen viestin sain joskus kauan sitten Whatsuppissa.

Tämä alumiinin yhteys rintasyöpään on ollut jo hyvin pitkään meidän tavallisten kuluttajien tiedossa ja siitä jaksetaan yhä kiistellä. Itse en omaa tuosta asiasta oikein mielipidettä, mutta sanoisin että voihan sitä pelata varman päälle ja käyttää alumiinitonta dödöä, etenkin jos sillä saa itselleen mielenrauhan.

Itse saatan spesiaalitapauksissa sipaista kainaloihin antiperspiranttia, sillä onhan se aika kiusallista jos märät hikiläiskät ilmestyvät silloin, kun niitä vahiten kaipaisi. Mutta muuten olen käyttänyt alumiinitonta dödöä "varmuuden vuoksi" abouttirallaa... muutaman vuoden ajan?

Yllättäen taas tuli se aika vuodesta, kun dödöni loppui ja piti hankkia uutta vanhan tilalle. Tällä kertaa päätin kokeilla apteekin hylllyn vaihtoehtoa ja sieltähän tarttui sitten Vichyn alumiiniton, 24 tunnin suojalla varustettu yksilö.
 Apteekissa ei muuten kovin montaa alumiinitonta vaihtoehtoa edes ollut, kun kysyin itse myyjältä apua.


Vichyn deodorantti hehkuttaa alumiinittomuuden ja vuorokauden kestävän tehokkuuden lisäksi myös parabeenittomuudellaan. Se sopii myös herkälle iholle, sillä se ei sisällä alkoholia. Dödö on myös hajustamaton ja se sisältää Thermal Spa-lähdevettä, jonka pitäisi rauhoittaa ihoärsytyksiä.

Mitä nyt muutaman viikon olen dödöä käyttänyt, niin olen ollut siihen ihan tyytyväinen (vaikka ensin kauhistelin sen 14€:n hintaa, mikä sinänsä on hassua kun ennen saatoin maksaa dödöstä jopa enemmän). En nyt ehkä sanoisi että dödö suojaisi ihan 24 tunnin verran, mutta pitää tarpeeksi kauan hajun loitolla. Märiltä kainaloilta ei ole tätä käyttäessä välttynyt - mikä yllätys -, joten joissain tilanteissa on pitänyt turvautua antiperspiranttiin.

Muistaakseni Vinchyltä löytyy myös roll-on deodorantti alumiinittomana. Itse valitsen mieluiten stickin, koska roll-oneissa se mömmö tahtoo aina takertua pallon reunoille ja noh, sitten aamut menevät aina tapellessa sen kanssa.

Suositko alumiinitonta vaihtoehtoa vai oletko vannoutunut antiperspirantin käyttäjä?

14.2.2015

Ystävänpäivän meikki

Koska tänään on ystävänpäivä, niin halusin tehdä oikein überhempeyssöpöyskynnet!

No ei onnistunut.

Tein suunnilleen 3-4 eri viritelmää niin pastellin sävyillä kuin oikein glitterisillä lakoilla, tarroilla ja leimauksilla, mutta joka ikinen niistä meni pieleen. Että se niistä ystävänpäiväkynsistä sitten.
Mieli oli siis melko maassa, kun jokainen kynsiviritelmä meni pieleen. Eihän siihen auttanut muu kuin kokeilla jotain erilaisempaa silmämeikkiä yp:n kunniaksi.

En nimittäin käyttänyt ollenkaan ruskeaa!


Kicks Eyebrow Definer, sävy Blonde
Kicks Eyelid Primer

Urban Decay Naked Basics: Venus (silmän sisänurkka) ja W.O.S (kulmaluu)
Shiro Cosmetics Perfect World (kulta)
Yves Rocher Rose Raffiné-paletti, sävy nro 2 (vaaleanpunainen)

Yves Rocher eyeliner, sävy Noir Scintillant
Yves Rocher Sexy Pulp Ultra-Volume maskara

Muuten ystävänpäivä on mennyt aikalailla vain pötkötellen. Käytiin kyllä hakemassa muutamat munkit ja voicroissantit, jonka vuoksi maha on vieläkin ihan pinkeänä. Myös kahvia on tullut juotua ainakin pannullisen verran (per naama siis).
 Niin ja tietysti oli pakko katsoa Näin koulutat lohikäärmeesi, koska Hampaaton on vain niin söötti! Haluan oman pikimustan Hampaattoman!

Teittekö hempeitä kynsiä/meikkejä tai pukeuduitteko tavanomaista suloisemmin? Kuinka muuten teidän ystävänpäivä on mennyt?

12.2.2015

Tekis mieli minttusuklaata!

Pikkuhiljaa olen alkanut lisäämään luomiväriä päivän meikkeihini. Onhan se aika ikävää, että meikkipussissa - tai noh, laatikossa - on luomiväripaletteja, joita ei muista tai raaski käyttää. Yleensä meikkini kun koostuu kaavasta meikkipohja-->kulmakynä-->varjostuspuuteri-->(joskus poskipuna-->) huulipuna/-kiilto.

Viime viikonloppuna sitten poikkesin normaalista ja päätin kokeilla luomiväriäkin pitkästä aikaa - ja jotain muuta kuin sitä ruskeaa.

Tai no okei, enhän minä voinut ihan täysin olla siihen ruskeaan koskematta.


Käytetyt tuotteet:

Kicks Eyelid Primer
Sleek Make Up Garden Of Eden paletti:
* vihreä Evergreen
* ruskea Python
Yves Rocher eyeliner, sävy Noir Scitillant
Yves Rocher Sexy Pulp Ultra-Volume maskara

Jostain ihmeen syystä sitä ruskeaa oli pakko tunkea mukaan vihreän luomivärin sekaan ja siinähän sitten silmät olivat kuin minttusuklaassa uineet. Väkisinkin tuli mieleen Classicin minttusuklaa jäätelöpuikko (joka on yleensä n. 70% oma valintani kesäisin jätskiosastolta).

Oi kauhee kun alkoi tehdä mieli jotain minttukrokanttia.

Mitä väriä olet suosinut silmämeikeissäsi? Mikä on oma jäätelövalintasi kesäisin?

8.2.2015

4 x Blush!

Olen viime aikoina käynyt läpi meikkejäni, jos sieltä löytyisi tuotteita jotka ovat viihtyneet turhankin kauan nurkissani.
Sieltähän sitten löytyi 4 poskipunaa, joita en muistaakseni ole aiemmin esitellyt täällä blogissa.



Meikkikokoelmastani löytyi peräti 4 Lily Lolon poskipunaa, Jos olit tarpeeksi kärppänä edellistä kuvaa katsellessa, saatoit huomata purnukoiden olevan todellakin vanhoja tuotteita, sillä Lily Lolo uudisti taannoin tuotteiden ulkoasua musta-valkoisempaan linjaan.


Kaikista vanhin poskipunani LL:lta on Ooh La La. Se oli myös ensimmäisiä mineraalimekkejä itsellä, jolloin en tajunnut ettei sitä koko muovia kannata repäistä irti... Arvatkaapa vain kuinka monta punaista pölähdystä tuli alussa aina purkkia avatessa!
Puna alkaa olla jo niin vanha, että se pitäisi luultavasti heittää jo pois. Pakkauksiin on merkitty että tuote säilyy 2 vuotta avaamisen jälkeen - mutta en vain millään ole raaskinut hankkiutua siitä eroon!

V ----> O: Ooh La La, Clementine, Cherry Blossom, Candy Girl

Ooh La La - matta pinkki. Tosi pigmenttinen, jota joutui laittaa myös varoen sillä muuten tahtoi näyttää joulumuorilta. Uskoisin tämän sävyn sopivan myös monelle ja se tuo mukavasti väriä kasvoille. Oli kyllä aika kauan lemppareitani punista, mutta vuosien varrella on tullut uusia ihanuuksia vastaan, jonka vuoksi puna on viime aikoina jäänyt hieman unohduksiin... *huokaus*

Clementine - matta persikka-pinkki. Omilla kasvoilla tämä tuntuu välillä jopa oranssilta. Tämä on myös kaikista nuorin tästä nelikosta!

Cherry Blossom - helmiäishohteinen persikka-pinkki. Toiminut aika usein myös korostuspuuterin virkana, sillä vaikka sävy on ihana niin se ei ole ihan niin voimakaspigmenttinen. Hohtoa kylläkin löytyy.

Candy Girl - helmiäishohteinen viileä pinkki. Tätä olen käyttänyt jos on tullut oikein tyttömäinen olo, mutta muuten jäänyt aika unohduksiin...

Onko teillä kovinkin vanhoja meikkituotteita vai siivoatteko ahkerasti meikkipussinne sisältöä?

5.2.2015

Ostolakon kuulumiset ja vuoden ensimmäiset roskat

Tammikuu meni siinä mielessä hyvin, etten ostanut yhtäkään kosmetiikkatuotetta! Houkutuksia oli paljon joihin meinasin sortua, kuten IsaDoran kynsilakkoihin jotka olivat joulun jälkeen vain 2,50€ - mutta pidin pintani!
Myönnän että asiaa helpotti myös se, että muutamat joulukuussa tilatut tuotteet tulivat vasta tammikuussa perille. Esim. itsenäisyyspäivänä tilattu hiussetti oli matkalla kokonaisen kuukauden verran, ennen kuin se viimein saapui kotiin asti.

Helmikuu tuleekin olemaan rankempi siltä osin, etten ostolakkoni myötä ole tilannut mitään joulukuun jälkeen, joten en pääse kokemaan uutuuden viehätystä edes postissa viivästyneistä paketeista. Ja eihän tästä kuukaudesta mennyt kuin muutama päivä, kun piti ostaa jo uusi dödö loppuneen tilalle.
Voi kunpa sitä värikosmetiikkaakin saisi kulutettua loppuun ahkerammin...!

Joitain tuotteita kului myös tammikuun aikana. Koska haluan vuoden lopussa laskea suht tarkkaan määrän jota koko vuoden aikana olen kosmetiikkaa kuluttanut, olen kirjannut ylös pikkuiseen muistikirjaani arvion siitä, kuinka paljon itse tuotetta on kulunut tammikuussa jo viime vuonna käyttöön otetuista tuotteista.

Enhän minä sentään näitä seuraavia loppuneita tuotteita ole yhden kuukauden aikana kuluttanut loppuun!




Meow Cosmetics Pampered Puss mineraalimeikkipohja - Taas kerran yksi tällainen loppui. Edellinen meikkipohja oli kulunut marraskuun aikana loppuun ja ei mennyt kuin pari kuukautta kun seuraavakin jo loppui...Ehkä sitä pitäisi ostaa suoraan vain se monsterimainen jättipurnukka.

Decléor Hydra Floral Multi-Protection kasvovoide (15ml näytekoko) - Ihan kiva voide, joka sopi hyvin meikin alle ja ei jättänyt kasvoja turhan kiiltäväksi. Tuskin tulen kuitenkaan ostamaan sen kalliin hinnan vuoksi, sillä ei tässä kuitenkaan tuntunut mitään erityisen ihmeellistä olevan. Tuotteessa kuitenkin pitäisi olla jotain spesiaalimpaa, että siitä viitsisi maksaa enemmän.

Sensai 38 maskara - Jotenkin on vaikea sanoa tästä varmaa mielipidettään. Tykkäsin siitä kuinka pituutta tuli ripsiin, mutta itsellä maskara sai ripset kiinni toisiinsa, jonka vuoksi ne eivät näyttäneet kovinkaan tuuheilta. Pieni harja oli ihan kätevä. Maskaran poistaminen ei ollut vain mieluisinta hommaa ja muistelisin myös että Cliniquen vastaava maskara oli helpompi poistaa kuin tämä. En usko, että tulen ostamaan tätä toiste.




Aussie Aussome Volume hoitoaine - Parempi kuin samaa sarjaa oleva shampoo, mutta ei tämäkään ihan niin ihastuttanut.

Wella Styling hiuskiinne Extra Strong Hold - Taisin ostaa tämän aikoinaan siksi, että se oli halvin mitä silloin hyllystä löytyi. Menetteli.

I love... Coconut & Cream suihkugeeli - Tykkäsin ihan hirveästi tämän tuoksusta ja se jäi myös tuoksumaan kivasti iholle suihkun jälkeen. Saatu blogin kautta.

2.2.2015

Kaksisilmäisestä nelisilmäiseksi

Mietin hetken aikaa että viitsinkö julkaista tätä täällä, mutta ajattelin antaa mennä. Tällä kertaa nimittäin puhutaan silmälaseista.

Sain ensimmäiset silmälasit 17-vuotiaana, silloin kun suoritin ajokorttia. Ajamista oli hieman hankala oppia ja ajo-opettajahan sitten tokaisi, että pitäisikö se näkö tutkituttaa uudelleen - aiemmin kun autokoulussa suoritettu näöntarkastus oli mennyt kerralla läpi, hieman vain ihmetellen vasemman silmän heikkoutta.

Eihän siinä muu auttanut kuin käydä ihan kunnon optikkoliikkeessä, ennen kuin aiheuttaisin (erityisesti hämärän/pimeän aikaan) suurimman ketjukolarin mitä Jyväskylässä olisi siihen mennessä koskaan nähty.
Ja sieltähän se suositus tuli lasien käyttöön erityisesti autoa ajaessa, kun vasemman silmän kaukonäkö oli niin heikko, eikä se oikeanpuoleinenkaan toiminut niin täydellisesti mitä aluksi luulin.

Ja minullehan se silmälasien saaminen oli aika kamala uutinen.


Mieleeni palautui kaikki ne muistot, kuinka peruskoulussa jotkut kiusasivat silmälaseja käyttäviä - erityisesti tyttöjä, joilla enemmän näkyi niitä rillejä kuin pojilla.
Yhtälailla kaikissa teinileffoissa se ruma ankanpoikanen oli aina se rillejä käyttävä nörtti, joka kuoriutui joutseneksi heitettyään rillit nurkkaan. Koskaanhan hän ei pitänyt niitä rillejä muodonmuutoksen jälkeen, vaan ne vaihettiin suoraan piilolinsseihin jottei ulkonäkö vain "rumentuisi". (nykyään tuota prinsessamaista muodonmuutosta ei taida niin nähdä, kun hipstereiden innottamina lasit ovat muodikkaampia)

Voi olla, että se 17-vuotias minä pelkäsi saavansa myös sitä negatiivista palautetta niiltä, jotka näkisivät että tuleekin seuraavana päivänä lasit päässä. Koin vain yksinkertaisesti niin, etteivät lasit sovi minulle. Joillekin ne tuntuivat sopivan kuin nenä päähän, itse taas en millään meinannut löytää sopivia laseja negatiivisen asenteeni ja niukan opiskelijabudjetin vuoksi.

Sinänsä oli hassua ajatella noin, koska itse en kiinnittänyt huomiota jos toisella oli silmälasit. Totta kai lasit aina huomaa, mutta koskaan sitä ei ajatellut että "ahaa, tolla on rillit!". Ne vain on, ei sen ihmeellisempää.


Pikkuhiljaa niihin laseihin alkoi tottumaan, mutta laiska olin silti niiden käytön suhteen. En kehdannut oikein kauppaankaan mennä lasien kanssa, kun tuntui että kaikki tuijottavat. Näön kävin tarkastamassa suht säännöllisesti, vaikka viime kerta hieman venähtikin aika pitkäksi.

Viime kesänä optikko sitten passittikin yllättäen silmälääkärille ja siellähän todettiin, että molemmissa silmissä on drusen papillat. Sen vuoksi se näön tuottaminen on vaikeampaa erityisesti yhdellä silmällä katsottuna ja jota silmälasitkaan eivät täysin korjaa. Näkökenttätutkimuksen tuloksissa huomattiinkin puutoksia ja jos vaikka ajaisin kuorma-autoa, sen ajaminen loppuisi saman tien. Jostain kumman syystä en kuitenkaan ole koskaan kokenut vetoa isoihin autoihin, joten sitä en alkanut murehtimaan.
Drusenpapilla. Päänsärkyoireinen lapsi voi vaikuttaa muuten täysin terveeltä, mutta silmänpohjiin katsottaessa nähdään "turvoksissa olevat" papillat. Molempien silmien yhtäaikaisen papillaturvotukselta näyttävän löydöksen syy ei aina ole kohonnut kallonsisäinen paine, oli kyseessä aikuinen tai lapsi. Yksi mahdollinen syy etenkin lapsilla on drusenpapilla, joka johtuu todennäköisesti rakenteellisesti ahtaasta skleera-aukosta (silmän takaosassa oleva kovakalvon aukko, jonka kautta näköhermo poistuu silmästä). Ahtaassa kanavassa osa hermosäikeistä vaurioituu puristuksen vuoksi. Mitokondriot kalkkiutuvat ja kulkeutuvat vähitellen papillan pintaosiin ja näkyvät siellä kiiltelevinä kiteinä. Drusenpapillan ympärillä ei ole verkkokalvon turvotusta. Verisuonet näkyvät tarkkoina, eivät häviä näkyvistä eivätkä näytä suttuisilta kuten staasipapillassa (Mustonen 1983, Frisen 2008). Drusenpapilla huonontaa harvoin keskeistä näöntarkkuutta mutta aiheuttaa usein näkökenttäpuutoksia. Syynä on hermosäikeiden joutuminen puristuksiin drusenkiteiden kasvaessa.
Nykyään en harmittele niin paljoa että on lasit - enemmän harmittaa se, ettei tuolle drusen papillalle oikein voi tehdä mitään. Se vain on ja pitää käydä säännöllisesti silmälääkärissä tarkistuttamassa - ei sen kummempaa. Eihän se kivaa ole kun tietää, ettei silmissä ole kaikki "normaalisti" ja välillä sitä miettii, että kuinkas sitten vanhetessa kun näkö muutenkin heikkenee. Näkö on kuitenkin itselle se tärkein aisti.
Näen kuitenkin ihan hyvin ilman silmälasejakin, mutta onhan se nyt mukavampi sitä telkkariakin töllöttää rillit päässä, kun kaikki näkee terävemmin.

Kerroin tästä nyt sen vuoksi, että tiedän vieläkin joitain aikuisiakin ihmisiä, joita kammoksuttaa lasien saaminen ja ei uskalla sen vuoksi tarkistuttaa näköään. Jos olet sellainen, niin älä ole yhtä typerä kuin minä ja lykkää sitä optikolla käyntiä. Nyt ollaan kuitenkin vuodessa 2015, jossa kaikki on kehittyneempää kuin vaikka 20 vuotta sitten. Silmälasit ovat nykyään entistä trendikkäämpiä eivätkä sellaisia pullonpohjia kuin ennen. Ja mitä aikaisemmin huomataan että näössä on jotain vikaa, sen aikaisemmin sille voi tehdä myös jotain.
Ja ainahan vaihtoehtona on laserleikkaus.


Omat silmälasieni kehykset ovat Tommy Hilfigerin, jotka ostin viime kesänä alennusmyyntien aikaan - joka on parasta aikaa saada silmälasit edullisesti. Näitä kakkuloita olen jopa kehdannut pitää ihan ihmisten ilmoilla ja ovat luultavasti myös ainoat, jotka olen kokenut sopivan edes jotenkin kasvoilleni.

Millainen oma suhtautumisesi oli kun sait silmälasit? Vai kuulutko niihin harvoihin, jotka eivät tarvitse laseja mutta haluaisit silti sellaiset itsellesi?