20.3.2016

Eriskummallista ja myrkyllistä ya-fiktiota

Vaikka helmikuu oli melko kiireistä aikaa (osasyynä esim. koulu, joka sai päätöksen kun valmistuin toiseen ammattiin!), niin jostain takataskusta sain revittyä silti aikaa lukemiselle - kerrankin!

Kirjakaupan alennusmyynneistä bongasin Ransom Riggsin kirjoittaman Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille. Olen joskus aiemmin lainannut sen kirjastostakin, mutten lopulta kerennyt lukemaan siitä sivuakaan. Kirjaa on kuitenkin kehuttu mukavasti ja koska halusin myös tietää kuinka eri sivuilla vilistävät aidot vintage-valokuvat liittyvät itse tarinaan, niin ajattelin että näin omassa kirjahyllyssäni se tulisi joskus lukaistuakin.

Ja eihän siihen mennyt edes kauaa, tyyliin 3-4 päivää kun se oli lukaistu alusta loppuun. Pidin kirjasta ja sen ideasta, vaikka välillä se hieman tökkikin ja tuntui vähän hölmöltä. Luultavasti aion lukea toisenkin osan Hollow Cityn, kunhan saan sen vain käsiini jostain. Hieman erilaista fantasiaa kuin Harry Potterit ja kolmiodraamafantasiat (*köhkrähnälkäpelitkröööhtwilightköhköh!*), joka oli kivaa vaihtelua.

Ja hei, tästä pitäisi tulla elokuva Tim Burtonin ohjaamana! Mielenkiintoista olisikin nähdä tämä leffatoteutuksena ja oikeastaan ei ollut suurikaan yllätys että juuri Burton ohjaa sen.


Tutustuin myös viimein Flavia de Luceen lukemalla Alan Bradleyn ensimmäisen kirjan Piiraan maku makea. Kirja on usein ollut ainakin pokkarina tarjouksessa, mutta koskaan en viitsinyt sitä ostaa ja kirjastostakin se oli usein lainassa. Lopulta odotus palkittiin kun kirja ilmestyi kirjaston hyllylle pitkän lainajonon jälkeen ja sain tutustua tähän erikoiseen kemiaan rakastavaan 11-vuotiaaseen Flaviaan.

Kirja oli ihan mukavaa luettavaa, sellaista perus brittihenkistä murhamysteeriä, vaikka välillä se tuntui hieman polkevan paikoillaan ja toisinaan sitä mietti että "voiko kukaan 11-vuotias ajatella näin?". Kieltämättä Flavian kiinnostus myrkkyjä kohtaan toi hieman mieleen Agathan Christien, mutta ei se mitään.


Toisen osan, Kuolema ei ole lasten leikkiä, sentään viitsin ostaa kun äkkäsin sen kaupassa 5 euron hintaan. Jostain syystä pidän kuitenkin enemmän kirjan alkuperäisestä nimestä, The Weed that Strings the Hangman's Bag. Se kuulostaa paljon mielenkiintoisemmalta! Vielä en ole aloittanut sen lukemista, sillä olen onnistunut kasaamaan taas kirjaston kirjoja mukavan pinon luettavaksi.

Ja niin, näistäkin kirjoista on tulossa myös tv-sarja. (Kuinka ihmeessä kaikki lukemani kirjat päätyvätkin joko elokuviksi tai sarjoiksi?) Brittiläiset rikossarjat ovat ihan parhaita!

_______

Mukavaa sunnuntaita!

Lähetä kommentti