12.9.2016

Hehkua Nelikolmosella

Miltä kuulostaisi sipaista timanttipölyä kasvoille?


Itsestä ainakin se kuulosti aika mukavalta ajatukselta ("A kiss on the hand may be quite continental,
but diamonds are a girl's best friend"), etenkin korostuspuuterin muodossa. Nimittäin Inglotin HD Illuminizing on hienojakoinen timanttipölyä sisältävä irtopuuteri, jonka pitäisi sopia käytettäväksi arkisten menojen lisäksi myös HD-kuvauksiin sillä se sisältää HD-pigmenttejä.

Sävyjä on tarjolla viisi erilaista, joista itse valitsin vaaleankeltaisen sävyn nro 43.

(Olenko ainoa joka ei tykkää siitä kuinka kosmetiikalle annetaan tylsästi vain numeroita sävynimiksi?)


Inglotin pakkaukset ovat hyvin yksinkertaisia ilman kummempia koristeita, mutta yksinkertaisuudessaan ihan tyylikkäitäkin. Puuterin mukana tuli myös vippa, joka on itsellä kylläkin jäänyt käyttämättömäksi sillä suosin ennemmin sivellintä puuterituotteiden levitykseen. Vippaa olen käyttänyt viimeksi ehkä... ööh, yläasteella?

Näin mineraalimeikkien käyttäjänä on tullut tutuksi se, että jauhemaista tuotetta ripotellaan ensin kannelle, josta sitä sitten otetaan siveltimeen. Suosittelen muuten kaikkien jauhemaisten meikkien suhteen tekemään vain muutaman reiän suojamuoviin, jotta puuteri pysyy siististi purkin sisällä eikä räjähdä leviä ympäriinä (kuten vaatteille...) kun avaa sen ensi kerralla. Alussa puuteria ei ehkä tule kovin runsaasti rei'istä ulos ja varmasti mieli tekisi vain repäistä koko muovi irti, mutta hiljalleen kun tuotetta kuluu enemmän, niin sitten sitä puuteria alkaakin olemaan ihan joka paikassa - believe me.

Kerrostettuna ja häivytettynä

43 on ainakin sävyltään ollut ihan kiva. Se ei ole liian keltainen mutta ei täysin valkoinenkaan. Puuterissa näyttäisi olevan kimalteita, mutta se ei silti ole vain yhtä glitteristä pläjäystä kuin taitoluistelijan paljettiasu konsanaan - kuitenkin se vähän näyttäisi kimaltelevan tietyssä valossa. Enemmän puuteri tekee hehkuvamman kuin kimaltelevan lopputuloksen, joka on tietysti luonnollisempi ja täten tekee tuotteesta sopivan joka päiväiseenkin käyttöön. Jo pienellä määrällä saa hehkuvat ja raikkaan näköiset poskipäät ja puuteri levittyy ongelmitta kasvoille. Hassua kyllä se ei edes tunnu oikein miltään sillä se on niin kevyen tuntuista!

Mutta jostain syystä itselle jäi puuterista enemmän sellainen "ihan kiva"-fiilis. En tiedä mikä siinä on, sillä ei siinä oikeastaan ole mitään vikaa. Ehkä odotin siltä jotain enemmän, sillä ainakin Inglotin luomivärit olivat aiemmin ihastuttaneet minua pigmenteillään. Jokin tässä ei kuitenkaan aiheuta innostuneita sykähdyksiä; onko se liiankin yksinkertainen pakkaus, jonka näkeminen ei tuota iloa? Onko se tylsän kuuloinen sävynumero? Olisiko ehkä sittenkin pitäny valita jokin muu sävy, joka erottuisi enemmän kasvoilta? Vai olenko vain katsonut instagramissa liikaa suorastaan överisti korostuspuutereilla meikattuja kasvoja, jonka vuoksi tämän heleys ei oikein tunnu enää missään?

Tai sitten vain sytyn tälle hitaasti, kuten yleensä korostuspuutereiden suhteen on käynyt. En tiedä mikä siinä on, mutta alussa on aina sellainen 'no jaa'-fiilis ja vasta puolivälissä tai ihan lopussa on tajunnut sen loistokkuuden.

______

Mikä on teidän suosikki Inglotilta?

2 kommenttia

  1. Mua aina hämmentää, jos meikkituotteessa ei ole selkeää sävyä. Pyörittelen pakkausta käsissä ja etsin jotain sävynimeä, koska ei numero todellakaan riitä :D. Mun iholla keltapohjaiset puuterit tuntuvat yleensäkin kirkastavan ihoa (vaikkei olisi kyse korostustuotteista), esim. Everyday Mineralsin Sunlight on tosi hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis se on niin rasittavaa kun ei ole kuin pelkkä numero sävynä! :D Se on jotenkin niin persoonatonta! Toki ymmärrän sen jos samassa kokoelmassa vaikka yksi tai kaksi sävyä on numeroin, esim. vaikka 13 jos sillä halutaan viitata vaikka epäonnen numeroon. Mutta se että ne kaikki on vain jotain numeroita niin plääh. :D

      Sunlightia oon katsonut sillä silmällä! :)

      Poista